Aristoteles ajatteli hyvän elämän olevan jotakin, mitä jokainen ihminen tavoittelee, ja oli mitä ilmeisimmin aivan oikeassa. On vaikea edes kuvitella täysissä järjissään oleva ihmistä, joka ei haluaisi elää niin hyvää elämää kuin suinkin mahdollista. Luultavasti vielä vaikeampaa olisi löytää tällainen olio.

Elämä olisi yksinkertaista, jos olisi olemassa hyvän elämän kaava tai malli, jonka mukaan toimimalla kuka tahansa voisi rakentaa omasta elämästään hyvän elämän. Näyttää kuitenkin siltä, että jokaiselle ihmiselle hyvä elämä on vain hänen oma hyvä elämänsä ja sellaisena ainutlaatuinen, erilainen kuin kenenkään toisen hyvä elämä. Se, mikä yhdelle olisi parasta mahdollista elämää, saattaisi toiselle olla pahinta painajaista. Hyvää elämää ei siis voi lähteä rakentamaan kopioimalla jonkun toisen elämää, ei edes ottamalla opiksi toisen tekemistä oikeista tai vääristä valinnoista.

Aristoteleen suuri oivallus oli, että hyvä elämä on hyvin eletty elämä. Elämän hyvyys ei synny ulkoisista seikoista eikä määräydy olosuhteiden mukaan, vaan riippuu siitä, miten me elämämme elämme. Olivatpa olosuhteet millaiset tahansa, meillä on aina mahdollisuus elää ainakin olosuhteisiin nähden hyvää elämää.

Elämä jakautuu erilaisiin elämänalueisiin, joista jokaisessa meillä on oma osamme ja roolimme. Perheessä olemme lapsia, vanhempia tai isovanhempia, työpaikalla työyhteisön jäseniä, taloyhtiössä naapureita, harrastusporukassa joukkue- tai kuorokavereita. Hyveet taas ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät meistä hyviä sekä ylipäätään ihmisinä että kaikissa niissä rooleissa, joissa elämämme aikana tulemme toimineeksi. Hyvällä kasvattajalla on kasvattajan hyveet, työkaverilla työkaverin hyveet, naapurilla naapurin hyveet ja jalkapalloilijalla jalkapalloilijan hyveet.

Koska hyvä elämä on hyvin eletty elämä, koska ihmisenä eläminen on elämistä erilaisissa rooleissa ja koska hyveet tekevät meistä hyviä kaikissa niissä rooleissa, joita elämämme aikana kannamme, hyveet ovat avain hyvään elämään.

Kukaan meistä ei synny maailmaan valmiiksi hyveellisenä, hyveet opitaan ja omaksutaan vasta vähitellen ajan myötä. Jokainen voi kehittyä hyveissään elämänsä viime metreille saakka, mutta helpointa ja luontevinta niihin kasvaminen on lapsena. Lapsuudessa ja nuoruudessa saatu kasvatus on siten hyveiden omaksumisen kannalta avainasemassa.

Hyveet elämässä on varhaiskasvatukseen tarkoitettu hyvekasvatusmalli, jonka avulla vahvistetaan lasten hyvinvointia, ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja rakennetaan lasten tulevaisuutta yhteiskunnassa ja maailmassa. Vanhemmille ja ammattikasvattajille se antaa paitsi toimivan työkalun kasvatustyöhön myös välineen kodin ja päiväkodin tai muun varhaiskasvatuksen yksikön välisen yhteistyön syventämiseen.

Hyveet elämässä -kasvatusmallin käyttö on yksinkertaista, omatoimista ja ilmaista. Sen on kehittänyt eetikko Antti Kylliäinen ja sitä ylläpitää aristoteeliseen hyve-etiikkaan perustuvien sovellusten tuottamiseen erikoistunut Lykeion Oy.

Vanhemmat ja isovanhemmat löytävät ohjeita ja neuvoja hyvekasvatukseen Hyveet elämässä -sivuston Vinkkejä-osiosta. Varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajat tai heidän valtuuttamansa saavat hyvekasvatuksen käynnistämiseen tarkoitetun Hyveet elämässä -materiaalin käyttöönsä klikkaamalla alla olevaa linkkiä ja rekisteröimällä talonsa mallin käyttäjäksi. Rekisteröityminen ei sido yksikköä mihinkään eikä rekisteröitymisen yhteydessä kerättyjä tietoja käytetä markkinointiin tai mainontaan.

Kaikkiin mahdollisiin sivuston toimintaa ja Hyveet elämässä -hyvekasvatusmallia koskeviin kysymyksiin vastaa Antti Kylliäinen osoitteessa antti.kylliainen@lykeion.fi.